Tämän blogikirjoituksen tarkoituksena on täydentää ja jatkaa maaliskuussa 2016 julkaisemaani Haikaran talon tarinan ensimmäistä osaa. Tarkastelu alkaa 1600-luvulla eläneestä Sigfrid Sigfridsson Haikarasta. Hänen poikansa Jöran Sigfridsonin poika Simon Jöransson toimi myöhemmin Haikaran isäntänä. Mainitsen tämän erikseen sen vuoksi, että kuulun Simonin veljen Andersin jälkeläisiin, joihin lukeutunut isoisäni isoisä palasi 1870-luvulla sukunsa alkulähteille Luhalahden Haikaralle. Anders oli lähtenyt Haikaralta vuonna 1750 Kurkelan kylän Vähä-Tiirikkaan (Mattila). Kerron Andersin sukuhaarasta myöhemmin erikseen lisää.

luhalahden-myllyt

Kyrön pitäjänkartan mukaan Luhalahdessa oli 1650-luvulla kolme myllyä, jotka on merkitty karttaan ristiä muistuttavalla merkillä. Lähde: http://www.vanhakartta.fi/historialliset-kartat/@@mapview?handle=hdl_123456789_24600

Sigfrid Sigfridsson Haikara

Sigfrid Sigfridsson Haikaran äiti oli Haikaran edellisen omistajan tytär Agneta Thomasdotter Haikara. Ikaalisten talonhaltijaluettelon perusteella vaikuttaa siltä, että Agneta on ensin mennyt emännäksi Miettisten kylän Pakkaselle, mistä hän on myöhemmin siirtynyt takaisiin kotitilalleen Haikaralle yhdessä puolisonsa Sigfrid Mårtensson Pakkasen kanssa. Puolisoiden nimet esiintyvät Ikaalisten talonhaltijaluettelossa sekä Pakkasella että Haikaralla. Pakkasesta löytyy lisätietoa hakuteoksesta Suuri maatilakirja II Turun ja Porin lääni, Satakunta (1964, s. 288), jonka mukaan kokonaispinta-ala on 144,47 ha, josta 127,40 ha metsämaata ja 12,20 ha peltoa.

Sigfrid Sigfridsson Haikaran puoliso Margareta Simonsdotter oli kotoisin Hämeenkyrön Urjaisten kylän Ellikkälästä, missä heidät vihittiin 23.10.1674. Haikaralla oli muutoinkin yhteys Ellikkälään, sillä Sigfridin veli, Michel Sigfridsson Haikara meni Hämeenkyröön avioituen 14.10.1686 Margaretan sisaren Walborg Simonsdotter Ellikkälän (k. 1723) kanssa. Haikaran tavoin Ellikkälästä löytyy tietoja aina 1540-luvulta lähtien esimerkiksi Hämeenkyrön talonhaltijaluettelosta.

Jöran Sigfridsson Haikara

Sigfrid Sigrfridsson Haikaran jälkeen Haikaraa asui hänen poikansa Jöran Sigfridsson Haikara (s. 23.3.1690 – k. 15.7.1741). Hänen puolisonsa oli Parkanon Alaskylästä kotoisin oleva Carin Erichsdotter Naskali (s. 17.11.1684 – k. 23.9.1776). He avioituivat Parkanossa 17.10.1709 ja heillä oli ainakin lapset Simon, Carin, Matts, Anders, Maria, Brita, ja Carin. Erikseen mainitusta hautapaikasta (i kyrk:) päätellen Jöran Sigfridsson Haikara on saatettu haudata Ikaalisten kirkkoon.

ikaalisten-kirkko

Ikaalisten kirkko (Fredrika Sofian kirkko) postikorttikuvassa vuodelta 1906. Juuso Kalliokosken kokoelmat.

Ikaalisten seurakunnan vaiheista vv. 1641-1941 kertovan Kauko Heikkilän (1947, s. 89, 118) teoksen mukaan Ikaalisissa oli tapana haudata varsin paljon kirkkoon. Hautapaikan kallis hintakaan ei estänyt kirkkoon hautaamista. Hautapaikan hintaa kuitenkin korotettiin ja kuori päätettiin pitää koskemattomana. Wilhelm Carlssonin Entinen Ikalinen teoksen (1871, s. 193) mukaan 1700-luvulla hautapaikan maksu on 3-9 taaleria ja myöhemmin 1 Riksi 16 skill. hopeesta.

Kirkkoon hautaaminen edellytti penkkien siirtämistä ja lattian avaamista. Lattia piti uusia usein ja penkit olivat alituiseen rikki. Etenkin kesäaikaan pahinta oli lattian alta nouseva haju, joka pilasi pienen kirkon muutenkin raskasta ilmaa. 1700-luvun piispantarkastuksissa kirkkoon hautaamiseen kiinnitettiin huomiota, mutta paikkakunnalla kirkkoon hautaamisen perinne ja taikausko jatkui huomautuksista huolimatta varsin pitkään.

Ikaalisten nykyisen kirkon rakentaminen alkoi vuonna 1799. Uuteen kirkkoon ei enää haudattu ketään. Nykyistä kirkkoa edeltäneestä järjestyksessä Ikaalisten toisesta kirkkorakennuksesta ja sen paikasta on ollut löydettävissä melko niukasti tietoja. Kirkko sijaitsi Ikaalisten pohjoisella hautausmaan alueella.

Museoviraston ylläpitämässä kulttuuriympäristön rekisteriportaalissa olevan tiedon mukaan (ks. valitse rekisteriportaalin sivulla ensin kirkko ja sen jälkeen historia) kyseinen kirkkorakennus valmistui 1640-luvulla ja se purettiin vuonna 1824. Kauko Heikkilä (1947, s. 95)  on toisaalta todennut, että vielä vuonna 1826 pitäjänkokouksessa keskusteltiin  vanhan kirkon kohtalosta ja että tuomiokapituli määräsi kirkon purettavaksi vasta ennen heinäkuun loppua vuonna 1828.

Lapset:

  1. Vanhin poika Simon (s. 10.2.1710 –k. 17.3.1789) toimi isänsä jälkeen Haikaran isäntänä.
  1. Carinista ei ole tarkempia tietoja.
  1. Mattz (Matts) (s. 16.9.1712 – k. 1795) toimi naapuritalon Luhalahden Yli-Uparin isäntänä vuosina 1749-1765. Ikaalisten talonhaltijaluettelon mukaan hänen ensimmäinen puolisonsa oli Margareta Andersdotter (s. 15.10.1716 – k. 15.5.1755). Heidät oli vihitty 1.11.1740. Matts avioitui pian ensimmäisen puolisonsa kuoleman jälkeen uudelleen. Hänen puolisokseen tuli 2.11.1755 Maria Simonsdotter Röman (Rööman) (s. 30.7.1736 – k. 21.12.1803).

Yli-Uparista löytyy lisätietoa hakuteoksesta Suomen maatilat III osa (1932), jonka mukaan kokonaispinta-ala on 90,12 ha, josta 59,97 ha metsämaata, 30,00 ha peltoa ja puutarhaa 0,15 ha. Tilasta on erotettu 3 torppaa, yhteensä 42,00 ha.

  1. Maria (s. 22.3.1717 – k. 6.12.1791) lähti emännäksi Haapimaan kylän Iso-Kirmoon. Ikaalisten talonhaltijaluettelon mukaan hän avioitui 1.11.1754 Johan Jöransson Iso-Kirmon (s. 19.3.1709 – k. 2.3.1754) kanssa. Johanin vanhemmat olivat Ikaalisten talonhaltijaluettelon Jöran Johansson Iso-Kirmo (s. 4.4.1682 – k. 18.1.1748 ja Margareta Mattsdotter Kontti (s. 1681 – k. 9.10.1741). Ensimmäisen puolisonsa kuoleman jälkeen Maria avioitui 1.11.1754 Eric Andersson Heiskan (s. 2.4.1735 – k. 2.1.1804) kanssa.

Iso-Kirmosta löytyy lisätietoja hakuteoksesta Suuri maatilakirja II Turun ja Porin lääni, Satakunta (1964, s. 257), jonka mukaan kokonaispinta-ala on 100,00 ha, josta 70,00 ha metsää ja 30,00 ha peltoa.

  1. Anders (s. 27.11.1719 – k. 29.3.1796) siirtyi vuonna 1750 isännäksi Ikaalisten Kurkelan kylän Vähä-Tiirikkaan (Mattila). Palaan tarkemmin Anders Jöransson Haikaran sukuhaaraan sen jälkeen, kun olen ensin selostanut Haikaran talon vaiheet ja tilannekuvan siihen asti kunnes Andersin sukuhaaraan kuulunut isoisäni isoisä Isak Haikara osti Haikaran talon. Haikaran talon tarinan ensimmäisessä osassa on kerrottu pääpiirteittään Andersin sukuhaarasta.

Vähä-Tiirikasta eli Mattilasta löytyy lisätietoa hakuteoksesta Suuri maatilakirja II Turun ja Porin lääni, Satakunta (1964, s. 283), jonka mukaan kokonaispinta-ala on 64,91 ha, josta 41 ha metsää, 21,00 ha peltoa ja luonnonlaidunta 1,3 ha. Tila on kantatila ja ollut suvulla vuodesta 1540. Kurkelan Mattilasta kerrotaan myös Ikaalisten joulu -lehdessä (2014, s. 48-49).

  1. Brita (s. 17.8.1722 – k. 30.5.1789) siirtyi Ikaalisten talonhaltijaluettelon mukaan emännäksi naapuritaloon Luhalahden Ala-Uparille. Hän avioitui 27.5.1745 Jacob Mårtensson Köntin kanssa (s. 20.7.1707 – k. 28.4.1789). Jacobin vanhemmat olivat Ikaalisten talonhaltijaluettelon mukaan Mårten Henricsson Köntti (s. 9.9.1684 – k. 10.1.1754) ja parkanolainen (Alaskylä) Walborg Filipsdotter Runsas (s. 19.5.1684 – k. 20.2.1756).

Ala-Uparista löytyy lisätietoa hakuteoksesta Suomen maatilat III osa (1932), jonka kokonaispinta-ala on 87,03 ha, josta 56,00 ha metsämaata, 29,00 ha peltoa ja puutarhaa 0,03 ha sekä joutomaata 2,00 ha. Tilasta on erotettu 7 torppaa, yhteensä 34,5 ha.

Parkanon talonhaltijaluettelon mukaan Walborgin vanhemmat olivat Filip Thomasson Kana ja Walborg Olofsdotter Runsas. Runsaasta löytyy lisätietoja teoksesta Suuri maatilakirja II Turun ja Porin lääni, Satakunta (1964, s. 758), jonka mukaan kokonaispinta-ala on 70,00 ha, josta 52,74 ha metsää ja 12 ha peltoa.

  1. Carin (s. 20.7.1726 – k. 16.3.1768) puolestaan siirtyi emännäksi Aurejärvelle. Hän avioitui 20.5.1751 Jacob Thomasson Juurijärven kanssa (s. 1.7.1731 – 3.1.1810) kanssa. Heillä oli ainakin seitsemän lasta. Jacobin vanhemmat olivat ilmeisesti Karkun Heinoon kylästä kotoisin oleva Thomas Jöransson Pakanen (s. 1704 (?) – k. 16.11.1758) ja Sipsiössä syntynyt Anna Mattsdotter Seppä (s. 1.12.1700 – k. 15.10.1762). Heidät oli vihitty 25.11.1729, jolloin Thomasin asuinpaikaksi on merkitty Keturi. Juurijärvestä käytetään eri lähteissä nimeä Jurijärfvi, Jurijärvi ja Jurijervi. Juurijärvi oli Iso-Röyhiön kylän Talosen torppa. Carin ja Jacob olivat tämän alkuperäisen Juurijärven ensimmäinen torpparipariskunta. Jacobilla oli Carinin jälkeen vielä kaksi puolisoa.

Tästä Torpasta tuli sittemmin Talonen, josta löytyy lisätietoja haluteoksesta Suuri maatilakirja II Turun ja Porin lääni, Satakunta (1964, s. 300). Talosen kokonaispinta-ala on 100,03 ha, josta 79,98 ha metsää ja 15,26 ha peltoa. Lisätietoa sekä Juurijärvestä ja Talosesta löytyy myös Matti Vuorikosken kirjoittamasta teoksesta Seitsemisen kylät – Sisättö ja Vaho – Kylät erämaan laidalla (2014, s. 270 ja s. 273). Tietoa tästä sukuhaarasta löytyy lisää Raimo Ketolan henkilötietokannasta osoitteesta http://www.raketola.fi.

Mainokset