haikaran-talo
Maisema Haikaran mäeltä kohti Kyrösjärveä Luhalahdelle, jonka rannalla Haikara alun perin sijaitsi. Juuso Kalliokosken kokoelmat.

Simon Jöransson Haikara

Jöran Sigfridsson Haikaran jälkeen Haikaran isännäksi tuli hänen poikansa Simon Jöransson Haikara (s. 2.10.1719 – k. 17.3.1789). Hänen ensimmäinen puolisonsa oli Ikaalisten Haapimaan kylässä syntynyt Carin Jöransdotter Vira (Wira) (s. 7.7.1710 – k. 30.9.1757). Carinin vanhemmat olivat Ikaalisten talonhaltijaluettelossa mainitut Jöran Jacobsson Wira (s. 1673 – k. 6.3.1753) ja Margeta Johansdotter (s. 1676 – k. 20.4.1751). Jöran ja Carin avioituivat 9.2.1735 ja heillä oli ainakin lapset Matz, Johan, kaksoset Maria ja Margeta, Johan ja Walborg.

Virasta löytyy lisätietoja hakuteoksesta Suuri maatilakirja II Turun ja Porin lääni, Satakunta (1964, s. 308), jonka mukaan Viran kokonaispinta-ala on 70,00 ha, josta 62,00 ha metsää ja 8,00 ha peltoa.

Lapset:

  1. Matz (s. 18.8.1736 – k. 22.4.1749)
  1. Johan (s. 8.12.1738 – k. 19.4.1739)
  1. Maria (s. 20.12.1740 – k. 20.8.1781) lähti Ikaalisten Kurkelan kylään avioituen 12.4.1760 Matts Jöransson Iso-Tiirikan (Tiirikka) (s. 9.8.1739 – k. 24.3.1788) kanssa. Mattsin vanhemmat olivat Ikaalisten talonhaltijaluettelon mukana Jöran (Jören) Simonsson Tiirikka (Dijricka, Tiricka) (s. 11.4.1709 – k. 4.6.1781) ja Maria Jacobsdotter (s. 15.12.1716 – k. 23.11.1770).

Lisätietoa Tiirikan vaiheista löytyy hakuteoksesta Suuri maatilakirja II Turun ja Porin lääni, Satakunta (1964, s. 301), jonka mukaan kokonaispinta-ala on 150,59 ha, josta 101,72 ha metsää ja 21,83 ha peltoa. Tila on ollut suvulla vuodesta 1730.

  1. Margeta (s. 20.12.1740 – k. 6.7.1741)
  1. Johanista (s. 20.5.1744 – k. 23.3.1793) tuli isänsä jälkeen Haikaran seuraava isäntä niin, että hän hallitsi Haikaraa yhdessä velipuolensa Simon Haikaran kanssa. Johanin hallitsema osa oli Haikara A ja Simonin hallitsema osa Haikara B, joka sai myöhemmin nimen Rantala.
  1. Walborg (s. 27.1.1748 – k. 22.2.1748)

Puolisonsa Carin Jöransdotterin kuoleman (k. 30.9.1757) jälkeen Simon Jöransson Haikara avioitui uudelleen 1.11.1758. Hänen toinen puolisonsa oli Sipsiön naapurikylästä kotoisin oleva Maria Jöransdotter Vähä-Eskeli (Lil Eskeli) (s. 26.5.1736 – k. 21.3.1789). Marian vanhemmat olivat Jöran Johansson Vähä-Eskeli (s. 22.2.1701 – k. 11.5.1781) ja parkanolainen Lisa Mattsdotter Naskali (s. 19.10.1699 – k. 1.5.1753). Jöranilla ja Marialla oli ainakin lapset Walborg, Maria, Simon, Johan, Maria, Matts ja Johan.

Lapset:

  1. Walborg (s. 8.4.1759 – k. 1.8.1759) (lisätty 3.9.2017)
  2. Maria (s. 12.8.1760 – k. 29.10.1761)
  3. Simonista (s. 8.11.1762 – k. 5.2.1845) puolestaan tuli Haikaran talon toisen puolikkaan (Haikara B) isäntä luultavasti vuodesta 1789 lukien, jolloin hänen isänsä Simon Jöransson Haikara kuoli. Haikaran toista talonpuolikasta kutsutaan asiakirjalähteissä toiseksi Haikaraksi (ruots. andra Haikara). Asiakirjalähteen mukaan Simon Simonsson osti Rantalan 5/24 manttaalin suuruisen osuuden Haikaran talosta verotaloksi 6.6.1791.

    Simon Simonsson Rantala (ent. Haikara) avioitui 13.4.1783 Maria Jöransdotter Väinän (s. 30.6.1768 – k. 5.3.1845) kanssa. Rantalaa emännöi myöhemmin heidän tyttärensä Maria Simonsdotter Rantala (s. 5.6.1789 – k. 7.5.1867) viljakkalasta tulleen puolisonsa Gustaf Henricsson Nikin (s. 24.3.1779 – k. 13.2.1860). Heidän vihittiin 20.10.1808. Lisätietoja Simonin ja Marian perheestä löytyy esimerkiksi teoksesta Lyyli Ojasen os. Vuorenmaa sukukirja (taulu 118).

    Koiramäen tarinoista tunnetun Mauri Kunnaksen sukujuuret johtavat Luhalahden Rantalan taloon. Tarkempaa tietoa Mauri Kunnaksen sukutaustasta ja löytyy Lasse Iso-Iivarin laatimasta esipolvitaulusta.

Palaan myöhemmin Haikaran toisen puolikkaan eli Rantalan talon ja sen asukkaiden yksityiskohtaisempiin vaiheisiin.

  1. Johan (s. 10.1.1766 – k. 9.10.1769)
  2. Maria (s. 29.7.1768 – k. 2.5.1856) lähti Luhalahdesta Vilpusniemen torppaan. Hän avioitui 1.10.1786 Georgius (Jöran) Pettersson Filpusniemen kanssa (s. 19.4.1759 – k. 7.3.1833). Vilpusniemi oli alun perin Luhalahden kylän Ronkan talon torppa, jonka ensimmäiset asukkaat olivat edellä mainitun Jöran Petterssonin vanhemmat. Vilpusniemi on mielenkiintoinen paikka erityisesti sen vuoksi, että asiakirjalähteiden perusteella sinne siirrettiin Ronkan talo sen jälkeen kun Luhalahden kylän isojaon järjestelyt tulivat lopullisesti voimaan.Lisätietoa Vilpusniemen vaiheista löytyy hakuteoksesta Suuri maatilakirja II Turun ja Porin lääni, Satakunta (1964, s. 308). Vilpusniemi esiintyy teoksessa nimellä Vilpus. Vilpuksen kokonaispinta-ala on 22,75 ha, josta 9,15 ha metsää ja 13,13 ha peltoa. Lisätietoa Vilpuksesta löytyy myös Matti Vuorikosken kirjoittamasta teoksesta Seitsemisen kylät – Sisättö ja Vaho – Kylät erämaan laidalla (2014, s. 337).
  3. Matthias (Matts) (s. 8.2.1772 – k. ?)
  4. Johannes (Johan) (s. 25.8.1775 (syntymäaika vaihtelee eri lähteissä) – k. 31.5.1811) avioitui 8.7.1804 ilmeisesti Helteen kylän Helteen talossa (Helde) piika Maria Jöransdotter Kortehiston (jäljempänä Korttehisto) kanssa (s. 28.9.1780 – k. 13.1.1846). Johan ja Maria asuivat Kiviniemessä, joka oli Haikaran talon torppa. Haikaran poika saattoi olla torpan perustaja tai hän sai sen asuttavakseen. Kiviniemi sijaitsi Haikaran talon silloisella Vilpusniemenmaa nimisellä ulkopalstalla.

Korttehisto puolestaan oli Helteen kylän Pertan talon entinen torppa. Lisätietoa Korttehistosta löytyy hakuteoksesta Suomen pienviljelijät III Satakunta (1968, s. 309), jonka mukaan Korttehiston kokonaispinta-ala on 32,19 ha, josta 21,55 ha metsää ja 8,21 ha peltoa.

Kiviniemen torpan vaiheista löytyy myös lisätietoa hakuteoksesta Suomen pienviljelijät III Satakunta (1968, s. 301), jonka mukaan kokonaispinta-ala on 33,4 ha, josta 22,00 ha metsää, 6,46 ha peltoa, 1,78 ha puutarhaa sekä 3,22 ha luonnonlaidunta ja niittyä. Kantatila on Haikara. Lisätietoa Kiviniemestä löytyy myös Matti Vuorikosken kirjoittamasta teoksesta Seitsemisen kylät – Sisättö ja Vaho – Kylät erämaan laidalla (2014, s. 366).

Advertisement