Matts Johansson Haikara (talonhaltijana 1831-1858)

talonpoikaista-kansaa-vaasan-seudulta
Talonpoikaista kansaa Waasan seudulta.  Landtfolk från Wasa trakten. Postikortti vuodelta 1918. Juuson Kalliokosken kokoelmat.

Seuraavaksi Haikaran taloa asui Matts Johansson Haikara (s. 20.2.1810 – k. 1.10.1882), jolle talo siirtyi 22.8.1831 allekirjoitetulla asiakirjalla edelliseltä omistajalta Henric Johansson Haikaralta (ent. Vilppo). Matts Johansson Haikara oli talonhaltijana 1798–1818 olleen Johan Simonsson Haikaran (s. 24.5.1774 – k. 22.9.1818) ja tämän puolison Britan (s. 8.7.1777 – k. 13.10.1820) poika ja näin ollen Haikara tuli jälleen suvun haltuun. Matts ja hänen kaksi veljeään Johannes (s. 2.1.1813) ja Gustaf (s. 29.6.1817) olivat alaikäisiä vanhempiensa kuollessa. Veljekset varttuivat isäpuolensa Henric Haikaran ja tämän puolison Anna Maria Mattsdotterin hoivissa.

Matts Johansson Haikaran ja hänen isäpuolensa Henric Johansson Haikaran välillä käydystä Haikaran tilan omistajanvaihdosta koskevasta käsittelystä kertovan asiakirjan mukaan täysi-ikäiseksi tullut, 21-vuotias Johannes-veli kuittasi perintönsä rahana. Alaikäisen, vasta 14-vuotiaan Gustaf-veljen holhooja talollinen Adam Johansson Nickilä puolestaan antoi kirjallisen suostumuksen käsittelylle. Matts Johansson osaltaan sitoutui siihen, että Henric Johansson sai asua talossa seuraavaan syksyyn asti. Sen jälkeen kun hallintaoikeus siirtyi Matts Johanssonille, niin hänen isäpuolensa sai pellot nimeltä Sillankorvan moisio, Ojan suun nittu ja Papenoisen kyttan sekä oikeuden raivata lisää peltoa. Lisäksi Henric Johansson sai rakentaa tarpeelliset rakennukset Sillankorvan moisioon ja puutavaraa rakentamista varten takametsästä ja etumetsästä polttopuuta. Muutoin puuta sai vetää takametsästä. Henric Johansson sitoutui antamaan Matts Johanssonille nuoren valakkahevosen (vallak häst) eli ruunan ja lehmän sen jälkeen kun talo siirtyi hänelle. Lisäksi mainitaan, että Henric Johanssonille jäi oikeus käyttää viinapannua (bränvins pannan) kaikkiin hänen tarpeisiinsa.

Mainittakoon tässä yhteydessä, että 1830-luvulla viinapannut saivat vielä porista maaseudulla kaikessa rauhassa. Paloviinan kotitarvepoltto oli ollut sallittua vuodesta 1787. Paloviinan valmistus oli sidottu maanomistukseen (Transumt ur Kongl. Stadga och Fördordning på hvad sätt med tillwerkning, transport och försäljning af bränwin kommer att förhållas ifrån och med år 1801; den 15 Juni 1800.). Paloviina sai valmistaa sitä enemmän mitä suurempi talon manttaaliluku oli. Valmistusmäärää mitattiin kannuittain (kannu = 2 tuoppia = 2,6 litraa). Myöhemmin paloviinan kototarvepolttoa rajattiin ja se lakkautettiin kokonaan vuonna 1865 annetulla Keisarillisen Majesteetin Armollisella Asetuksella palowiinan walmistuksesta, myymisestä, warustossa-pidosta ja kuljetuksesta Suomessa (Suomen Suuriruhtinaanmaan Asetus=Kokous No 6.).

Saatuaan Haikaran talon Matts avioitui 9.11.1833 Juhtimäen kylästä kotoisin olevan Maria Lena Jöransdotter Kukkasniemen (Kuckasniemi) (s. 21.5.1814 – k. 22.6.1867). Maria Lenan nimi esiintyy myös muodossa Maijastina, Maja Lena ja Helena) Maria Lenan vanhemmat olivat Ikaalisten talonhaltijaluettelon mukaan Johan Simonsson Kukkasniemi (s. 22.5.1779 – k. 19.4.1863) ja Maria Jöransdotter Hirvijoki (s. 7.3.1780 – k. 27.10.1805). Mattsilla ja Maria Lenalla oli ainakin lapset Matts Ephraim, Ester, Eeva, Vilhelmiina, Eeva Severiina, Gustaf Mauritz, Gustaf Mauritz, David, Nestor, Elina Vilhelmiina ja Adam.

Kukkasniemi oli alun perin torppa, josta muodostui myöhemmin uudistalo. Lisätietoa Kukkasniemestä löytyy Matti Vuorikosken kirjoittamasta teoksesta Seitsemisen kylät – Sisättö ja Vaho – Kylät erämaan laidalla (2014, s. 270 ja s. 225). Kukkasniemestä on lohkottu Kauppila ja Lehtola, joista  löytyy lisätietoja teoksesta Suuri maatilakirja II Turun ja Porin lääni, Satakunta (1964, s. 264). Hakuteoksen laatimisajankohdan mukaisen tiedon perusteella Kauppilan kokonaispinta-ala on 54,00 ha, josta 33,93 ha metsää ja 12,08 ha peltoa.  Lehtolan (1964, s. 277) pinta-alaksi mainitaan 102,44 ha.

Lapset:

  1. Matts Epfraim (s. 10.9.1833 – k. 29.2.1888) lähti vuonna 1854 rengiksi setänsä Gustaf Johansson (ent. Haikara) luokse Vatsiaisten kylän Raittilaan. Sieltä hän siirtyi vuonna 1855 kotikyläänsä Ala-Uparille ja edelleen sieltä 1856 Rantalaan. Tämän jälkeen hän siirtyi rengiksi Haikaran Nikkolaan. Nikkolan nimi on yliviivattu Ikaalisten kirkonkirjassa 1864–1883 ja kirjoitettu tilalle Rantala. Matts avioitui 11.9.1875 Iso-Röyhiöstä (Juhtimäki) kotoisin olevan Wilhelmina Peltoniemen s. 24.11.1845 tai 11.6.1845 – k. ?) kanssa. Wilhelminan vanhemmat olivat Johan Gustaf Johansson Peltoniemi (s. 6.12.1818 – k. 25.4.1882) ja Eva Justina Johansdotter Toijanen (s. 29.3.1824 – k. 4.8.1881). Wilhelminalla oli ennestään kaksi lasta Frans Johan Vilhelminasson (s. 39.9.1869 k. ?) ja Hilma Vilhelminasdotter (s. 25.8.1871 – k. ?). Perheeseen syntyi Nikkolassa neljä lasta David Mattsson (s. 7.10.1874 – k. 27.12.1875), Wilhelmina Karolina Mattsdotter (s. 9.6.1876 k- k. ?), David Valentin Mattsson (s. 9.2.1880 – k. 17.3.1883) ja Taavetti Valentin Mattsson (s. 17.8.1883 – k. ?). Perhe muutti myöhemmin Sipsiön Vähä-Eskelin Kulmala nimiseen paikkaan. Siellä syntyi yksi lapsi Miina Mattsdotter (s. 4.1.1887 – k. 28.4.1893).

Matts Ephraim Haikara kuoli Vähä-Eskelin Kulmalassa 29.2.1888. Wilhelmina meni uudelleen naimisiin 23.5.1891. Uusi puoliso on Jeremias Liisanpoika (s.12.1.1831 – k.15.9.1905).  Wilhelminan ja Matts Ephraim Haikaran yhteisistä lapsista ainoa eloonjäänyt poika Taavetti Valentin (s. 17.8.1883) lähti vuonna 1899 rengiksi Kilvakkalan Heikkilän Mettälään. Sieltä hän siirtyi samana vuonna Kilvakkalan Alasoinin Räystälään, mistä hän palasi vuonna 1903 takaisin edellä mainittuun Mettälään. Hieman tämän jälkeen Taavetin isäpuoli Jeremias kuolee 15.9.1905, minkä jälkeen hänen äitinsä vaiheista ei ole esittää tässä tarkempia tietoja.

Taavetti käytti sukunimeä Kulmala ja hän avioitui 29.7.1906 Kilvakkalasta kotoisin olevan Eva Aleksandra Otontytär Ketolan (s. 26.3.1880) kanssa, jolla on ennestään yksi poika. Taavetti Valentin siirtyi perheensä kanssa vuonna 1909 Kilvakkalan Nygårdille muonarengiksi, missä heille syntyi ainakin kolme lasta. Perheen myöhemmistä vaiheista ei ole tässä toistaiseksi esittää tarkempia lisätietoja.

  1. Ester (s. 19.3.1835 – k. 19.11.1905) avioitui naapuritalosta kotoisin olevan Nicodemus Johansson Yli-Uparin (s. 6.6.1827 – k. 24.3.1866) kanssa 24.9.1854. Nicodemuksen vanhemmat olivat Johan Johansson Yli-Upari (s. 15.3.1798 – k. 15.1.1863) ja Viljakkalasta kotoisin oleva Maria Mattsdotter Uppa (s.15.3.1796 – k. 20.12.1842). Asiakirjojen perusteella näyttä siltä, että perhe asui aluksi Ala-Uparilla mutta muutti myöhemmin Esterin kotitalon Haikaran alaisuuteen kuuluvaan Nikkola nimiseen paikkaan. Haikara ja Nikkola on yliviivattu Ikaalisten kirkonkirjasta 1874–1883 ja korvattu Rantalalla ja edelleen vuosina 1891–1900 Rantalan alla olevalla Ylisellä sekä Myllymäellä. Esterillä ja Nicodemuksella oli ainakin viisi lasta. Esterillä oli vielä yksi lapsi Nicodemuksen kuoleman jälkeen.
  2. Eeva (s. 25.8.1837 – k. 2.5.1838)
  3. Vilhelmiina (s. 6.2.1839 – k. 2.11.1839)
  4. Eeva Severiina (s. 6.7.1840 – k. 3.1.1903) lähti aluksi piikomaan naapuritaloon Yli-Uparille, mistä hän siirtyi Sipsiön kylän Haimalle, missä hän avioitui 7.10.1860 Sydänmaalta kotoisin olevan renki Carl Nicodemusson Kortesluoman (s. 4.10.1835 – k. 12.12.1908). Perhe muutti Haikaralle 1861 ja siirtyi asumaan Luhalahden Rantalan (Haikara B) maille vuonna 1862 Kulmala nimiseen paikkaan, missä heille syntyy kolme tytärtä:
    1) Mathilda (Thilda) (s. 19.2.1862 – k. 12.7.1862)
    2) Eva (s. 27.4.1864 – k. ?) avioitui 22.3.1884 ilmeisesti Viljakkalan Inkulasta kotoisin olevan renki Taavetti Efraim Mikonpoika Kauppilan kanssa, Perhe muutti ilmeisesti Viljakkalaan vuonna 1887. Perheen myöhemmistä vaiheista ei ole tässä toistaiseksi esittää tarkempia tietoja.
    3) Jolanda (Julanta) (s. 29.4.1866 – k. ?) lähti piiaksi Sipsiön Iso-Eskelille ja sen jälkeen Kolkon Niemelle, mistä hän siirtyi takaisin Luhalahteen Rantalan Myllymäkeen. Jolanda avioitui 7.12.1887 nahkuri David Gustafsson Huopion (s. 28.6.1853 – k. ?) kanssa. Huopio on merkitty Ikaalisten kirkonkirjassa 1891–1900 kuuluvaksi Köntin talolle. Davidin vanhemmat ovat Gustaf Simonsson ja Greta. Jolandalla ja Davidilla oli ainakin viisi lasta. Perheen myöhemmistä vaiheista ei ole tässä toistaiseksi esittää tarkempia tietoja.
    Lapset:
    1) Verner (s. 13.7.1888 – k. 27.1.1896)
    2) Emma Vilhelmiina (s. 11.11.1892 – k. ?)
    3) Emmi Maria (s. 15.9.1896 – k ?.)
    4) Eino (s. 27.6.1908 – k. ?)
    5) Elli Emilia (s. 19.11.1910 – k. ?)
    Perheen asuinpaikkansa nimenä esiintyy Ikaalisten kirkonkirjan 1867–1873 mukaan Rantalan Wiitamäki, missä heille syntyy kaksi poikaa ja myöhemmin kolme tytärtä:
    4) Karl Viktor (s. 14.9.1869 – k. ?) lähti vuonna 1889 ilmeisesti Viljakkalaan, mistä saapui takaisin kotiinsa Rantalan Myllymäkeen. Vuonna 1891 hän lähti rengiksi Iso-Röyhiön Pentille ja palasi vielä samana vuonna takaisin Luhalahteen. Tämän jälkeen hän jäi asumaan Luhalahden Rantalan Myllymäen yhteydessä sijainneeseen Mylläri nimiseen paikkaan. Hän avioitui 4.9.1902 Viljakkalasta vuonna 1902 tulleen Hilma Vilhelmiina Taavetintyttären (s. 28.4.1872) kanssa. Perheessä oli ainakin kolme lasta.
    5) David Ivar (s. 20.12.1871 – k.) asui Luhalahdessa avioituen 17.4.1899 ilmeisesti Ala-Uparilla piikana olleen Wilhelmiina Teemuntytär Kikkerän (s. 26.7.1872) kanssa. Miinalla oli ennestään yksi tytär. Perheessä oli tämän lisäksi ainakin neljä lasta. Asuinpaikkana perheellä oli Luhalahden Rantalan Myllymäen yhteydessä sijainnut Mäkelä niminen paikka
    Lapset:
    1) Wilhelmiina (s. 9.2.1892 – k. ?)
    2) Werner (s. 19.6.1899 – k. ?)
    3) Emma (s. 18.2.1901 – k. ?)
    4) Oiva s. (4.4.1905 – k. ?)
    Anni s. (12.9.1908. – k. ?)6) Matilda (s. 4.1.1874 – k. 13.10.1893)
    7) Amanda (s. 24.3.1876 (hätäkastettu) – k. 24.3.1876)
    8) Emma Josefina (s. 25.11.1883 – k. 11.3.1885)Perheen asuinpaikan nimenä esiintyy Ikaalisten kirkonkirjan 1884–1890 mukaan Rantalan Myllymäki. Perheen myöhemmistä vaiheista ei ole tässä toistaiseksi esittää tarkempia tietoja.
  5. Gustaf Mauritz (s. 26.7.1844 – k. 8.2.1845)
  6. Gustaf Mauritz (s. 15.10.1845 – k. 16.1.1919) oli renkinä mm. Yli-Uparilla. Hän avioitui 16.12.1867 Vatsiaisten kylästä kotoisin olevan Ida Karolina Isacsdotter Luukkaan (s. 9.11.1843 – k. 25.12.1881) kanssa. Idan vanhemmat olivat Vatsiaisten Iso-Luukkaan Isac Isacsson Oksjoki (Oxjoki) (s. 20.9.1810 – k. 3.12.1861) ja Maria Sophia Johansdotter Bräck (s. 3.8.1815 – k. 14.3.1868). Heillä oli ainakin kolme lasta. Lapsista Karl Viktor (s. 16.11.1873) avioitui 3.12.1906 Aina Marian (s. 13.1887) kanssa ja perheessä oli ainakin viisi lasta, joista osa asui myöhemmin Luhalahdessa tai sen läheisyydessä. Karl Viktorin sisar Wilhelmina (s. 10.9.1879) puolestaan avioitui 29.10.1899 ilmeisesti Luhalahden Köntillä olleen palkollisen Matti Vierikon (s. 10.4.1877) kanssa. Matti oli tullut Ikaalisiin vuonna 1888 Alavudelta. Perheellä oli ainakin seitsemän lasta, joista lähes kaikki muuttivat 1920- ja 1930 -luvuilla pois Luhalahdesta.
  7. David (s. 22.6.1848 – k. ?) lähti ilmeisesti Viljakkalaan vuonna 1866, eikä hänen vaiheistaan ole tässä esittää tarkempia tietoja.
  8. Nestor (s. 15.3.1851 – k. 9.5.1851)
  9. Elina Vilhelmiina (s. 20.5.1852 – k. 28.9.1852)
  10. Adam (s. 27.2.1855 – k. 21.5.1920) oli renkinä useissa eri taloissa vuosina 1817–1883, viimeksi Leutolan Isotalossa. Hän avioitui 25.2.1883 Leutolan kylästä kotoisin olevan Maria Paulina Henrikintytär Hakalan (s. 2.4.1851 – k. 14.2.1943) kanssa. Adam ja Maria muuttivat Kallionkielen kylän Hiitelän talon Niemen torppaan. Perheessä oli ainakin neljä lasta:
    1) Taavetti Edvin (s. 11.8.1883 – k. ?)
    2) Viktor Edvard (s. 9.7.1886 – k. 9.4.1905)
    3) Lyyti Maria (s. 31.5.1889 – k. 13.8.1938)
    4) Eino Henrik (s. 8.6.1898 – k. ?)Lisätietoja Adamin ja Marian vaiheista: Lumia, Margit (2008). Ikaalisten Leutolan kylän kantatalot. Sukututkimuksia 14. Sivu 235–237 Taulu 67. HAKALA.
Mainokset