Isak Vähä-Mustajärvi

Ikaalisiin perheineen vuonna 1875 muuttanut isoisäni isoisä Isak Johansson Haikara (s. 16.2.1844 – k. 5.2.1924) oli kotoisin Suodenniemen Märkätaipaleen/Peräkunnan kylässä sijaitsevalta Näätäkoski nimiseltä uudistilalta, josta käytettiin alun perin nimeä Vähä-Mustajärvi. Joissakin lähteissä tilan nimi on kirjoitettu muodossa Vähämustajärvi. Vuoden 1875 Turun ja Porin läänin maakirjan mukaan Vähämustajärvi eli Näätäkoski käsitti puolet Mustajärven tilasta. Isakin isä Johan Johansson Katajaluoma (s. 11.1.1807 – k. 4.3.1897) oli muuttanut Suodenniemelle Ikaalisista vuonna 1830. Hänen syntymäpäivänsä on kastettujen luettelon mukaan 31.12.1806 ja kastepäivä oli 1.1.1807. Hän avioitui vuonna 1834 Näätäkosken tyttären Gretha Lisa Johansdotterin (s. 14.4.1818 – k. 22.5.1846) kanssa.

Perinnöksi- eli verolleosto oli antoi mahdollisuuden hankkia omistusoikeus kruununtilaan maksamalla tietty tilan veroja vastaava rahasumma valtiolle. Johan Johansson oli ostanut Näätäkosken eli puolet Mustajärven tilasta verotilaksi 13.2.1858. Senaatin talousoasaston registraattorinkonttorin arkiston talousosaston yhteisistuntopöytäkirjassa todetaan perinnöksiostosta seuraavaa:

20:o Guvernörens i Åbo och Björneborgs län undernådiga Memorial af den 16. nästförlidne Januari,

Med hemställan om skatterätt för bonden Johan Johansson å hälften af Mustajärvi krono hemman N:o 10. i Märkätaipale by och Mouhijärvi socken, bestående af 1/24.dels mantal ; deröfver Finans Expeditionens Kamrerare Kontor undernådigt utlåtande aflemnat.

Upplästes: Och fann Kejserliga Senaten goft härtill bifalla, i följe hvaraf skattebfef för sökande skylle utfärdas.

Suodenniemen kirkkoherranvirastosta 6.10.1987 sukututkimusta varten saamani virkatodistuksen mukaan perheeseen kuuluivat Isakin lisäksi lapset Johan Gustaf, Maria Henrika, Vilhelmina.

  1. Johan Gustaf (s. 2.2.1835 – k. 29.4.1840).
  2. Maria Henrika (s. 31.10.1838 – k.11.2.1928).

Maria Henrika oli avioitunut 26.1.1864 Sakarias Sakariaanpoika Ylirämin kanssa (s. 14.2.1809 – k. 8.9.1885) muuttaen samana päivänä Jämijärvelle. Perheessä oli pojat Sakarias (s. 1.9.1869 – k. 5.2.1870) ja Malakias (s. 14.3.1871 – k. ?), joka muutti 8.2.1891 Pirkkalan seurakuntaan. Teoksessa Suuri maatilakirja II Turun ja Porin lääni, Satakunta (1964, s. 338) todetaan, että Kauppilan kylässä sijaitseva Yli-Rämin tila on entinen torppa. Hakuteoksen laatimisajankohdan mukaisen tiedon perusteella sen kokonaispinta-ala on 41,65 ha, josta 25,00 ha metsää ja 14,04 ha peltoa sekä puutarhamaata 0,1 ha. Vuoden 1875 Turun ja porin läänin maakirjan mukaan Rämin tilasta oli muodostettu Yli-Rämi (10.8.1791) ja Ala-Rämi (30.8.1797) Yli-Rämi on edelleen jaettu vuonna 1888 kahteen osaan, joista toisen osan nimeksi jäi Yli-Rämi.

Maria avioitui uudelleen vuonna 1887 Efraim Iisakinpoika Jutilan (s. 14.9.1840 – k. 17.1.1912) kanssa. Tästä avioliitosta ei ollut lapsia. Edellä mainitun hakuteoksen mukaan (1964, s. 319) Jämijärven kylässä sijaitsevan Jutilan kokonaispinta-ala on 29,45 ha, josta metsää 18,5 ha ja peltoa 10,95 ha.

Tiedot Maria Henrikan perheestä perustuvat Jämijärven kirkkoherranvirastosta 17.5.1991 saamaani virkatodistukseen sukututkimusta varten.

  1. Vilhelmina (s. 2.1.1841– k. )

Vilhelmina muutti sisarensa tapaan myös Jämijärvelle 4.10.1863, missä hän avioitui 1.5.1865 Efraim Elianpoika Kartanomäen kanssa (s. 14.1.1840 – k. 1868). Kartanomäki sijaitsi Kauppilan kylässä. Heillä oli lapset Efraim (s. 13.6.1864 – k. 6.10.1864), Maria (s. 4.2.1866 – k. 30.3.1866) ja Elina (s. 10.5.1867 – k. 1868). Vilhelmina muutti 15.6.1891 Parkanoon avioituen 16.6.1892 Iisakki Emanuel Hakomäen (s. 26.7.1846) kanssa. Tiedot Vilhelminan perheestä perustuvat Jämijärven kirkkoherranvirastosta 17.5.1991 saamaani virkatodistukseen sukututkimusta varten.

  1. Isak (s. 16.2.1844 – k. 5.2.1924).

Isak Haikaran äiti Gretha Lisa Johansdotter Näätäkoski kuoli kun Isak oli vasta noin 2-vuotias. Isakin isä meni uudelleen naimisiin samana vuonna 20.12.1846. Isakin äitipuoli Maria Sofia Johansdotter Hätävara, myöhemmin Wahlsten (s. 8.11.1818 – k. 4.12.1908) oli tullut Suodenniemelle Ikaalisista vuonna 1838. Maria Sofian isä oli Kilvakkalan Hätävaran talon isännän veli. Suodenniemen kirkonkirjatiedot osoittavat, että Maria Sofia oli tätä ennen toiminut ilmeisesti piikana Leppälammin kylän Kihli (mahdollisesti Kiili) nimisessä talossa ja muuttanut sieltä ennen avioitumistaan 14.11.1846 Näätäkoskelle. Kihliin hän oli tullut Leppälammin kylän Seppä nimisestä talosta. Heillä oli lapset Karolina, Johanna, Justina, Edla, Amanda Gustava, Amanda Gustava ja David.

  1. (5.) Karolina (s. 12.9.1847 – k. 39.3.1932)

Karolina muutti 13.4.1866 vihittynä Hämeenkyröön Vesajärven kylän Majamaan taloon. Hänen puolisonsa oli talollinen David Vilhelm (Taavetti Vilhelmi) Majamaa (s. 17.10.1835 – k. 30.1.1911).

Perheessä oli lapset Matilda Karoliina (s. 3.2.1867 – k. 7.5.1938), Taavetti Vihtori (s. 10.6.1869 – k. 22.6.1953) Juho Vilhelm (s. 12.9.1871 – k. 24.11.1942), Kalle Iivari (s. 6.1.1876 – k. 5.2.1951), Oskari Alpiinus (s. 15.8.1878 – k. 14.10.1960), Hilma Aleksiina (s. 2.2.1881 – k. 10.6.1885), Martti Eevertti (s. 6.10.1883 – k. 18.6.1885), Martti Eevert (s. 15.11.1886 – k. 11.12.1947), Anshelm (s. 27.9.1886 – k. 11.12.1947) ja Hilma Aleksiina (s. 9.3.1889 – k. ?). Tiedot Karolinan perheestä perustuvat Hämeenkyrön kirkkoherranviraston 24.10.1989 saamaani virkatodistukseen sukututkimusta varten.

Karolinan ja Taavetti Majamaan lapsista Oskari Alpiinus Majamaasta tuli Majamaan seuraava isäntä.

  1. (6.) Johanna (s. 31.10.1850 – k. 23.10.1857)
  2. (7.) Justina (s. 23.2.1852 – k. 13.10.1857
  3. (8.) Edla (s. 13.12.1853 – k. 13.10.1857)
  4. (9.) Amanda Gustava (s. 27.6.1855 – k. 8.10.1857)
  5. (10.) Amanda Gustava (s. 4.11.1857 – k. 14.8.1858)
  6. (11.) David (s. 26.9.1858 – k. 7.4.1860)

Isak Näätäkoski

Maaseudun lainhuudatuskortistosta löytyy viitetieto, jonka mukaan Mouhijärvellä (Suodenniemellä) sijaitseva ”Näätäkoski eli ½ Mustajärven perintötaloa Märkätaipaleen kylässä huudatettu Iisakki Vähämustajärvelle” ensimmäisen kerran vuonna 1867. Tätä vaihetta ei kuitenkaan mainita Suodenniemen talonhaltijaluettelossa. Vaikka en ole vielä tutustunut edellä mainittuun lainhuudatusta koskevaa lainhuudatuspöytäkirjaan, niin on mahdollista päätellä, että Isak osti isältään Näätäkosken eli Vähä-Mustajärven kyseisenä vuonna, jolloin hän oli noin 23-vuotias. Tuolloin elettiin viime aikoina paljon keskustelua herättäneiden nälkävuosien aikaa.

Isak Kalliokoski

Tämän jälkeen Isak hankki omistukseensa hänen isänsä omistaman Kalliokosken perintötalon Suodenniemeltä. Tieto tästä löytyy viitetieto maaseudun lainhuudatuskortistosta. Ylä-Satakunnan alisen tuomiokunnan Karkun käräjäkunnan lainhuudatusasiain pöytäkirjasta (1871-1871) 38 §:n kohdalta löytyyy tieto, jonka mukaan ”Kalliokosken perintötalo Märkätaipaleen kylässä Suodenniemen kappelia” on huudattettu Isak Näätäkoskelle ensimmäisen kerran vuonna 1871. Vuosina 1785-1885 Karkun käräjäkuntaan kuuluivat Mouhijärvi, Suodenniemi, Lavia, Karkku ja Suoniemi. Lisäksi Suodenniemi kuului tuolloin Mouhijärven seurakuntaan.

Edellä mainittuun lainhuudatusöytäkirjaan on jäljennetty kaksi kauppakirjaa, joista toisen kauppakirjan mukaan Isakin isä Johan Johannsson Näätäkoski oli ”/2 000/ suomen markan suurta kauppasummaa vastaan” ostanut 30.4.1870 perintötalon nimeltä Kalliokoski 1/12. osaa manttaalia N:o 17” sen silloiselta omistajalta (Jacob) Malakias Matinpoika Kalliokoskelta (s. 11.6.1826 – k. 18.12.1887). Suodenniemen historiasta kertovan teoksen (Jankkari, Sakari. 2011. Suodenniemi. Elämää maalaispitäjässä vuosina 1540-1939. s. 418) mukaan Kalliokoskella nälkävuonna 1868 eloon jääneet lapset muuttivat tilalta pois vanhempiensa kuoltua. Suodenniemen kirkonkirjan tietojen perusteella nälkävuonna 1868 kuolivat myyjän vanhemmat. Lisäksi kolme myyjän lasta kuoli samaan aikaan. Yksi lapsista oli kuollut jo aiemmin vuonna 1865. Tilan myynnin jälkeen myyjä perheineen muutti vuonna 1870 Suoniemelle ja samalla vaihtui omistajasuku.

Lainhuudatuspöytäkirjaan jäljennetystä toisesta kauppakirjasta puolestaan selviää, että Johan Johansson Näätäkoski myi Kalliokosken perintötalon pojalleen Isakille heti seuraavana vuonna 20.3.1871. Tästä kauppakirjasta voidaan päätellä, että Isak omisti ennen Kalliokosken talon ostamista Näätäkosken, koska hän maksoi Kalliokosken ostoa koskevan kauppasumman antamalla Näätäkosken takaisin isälleen.

Isak Kalliokoski avioituu

Suodenniemen Kalliokosken perintötalon ostettuaan Isak avioitui vajaat 17-vuotiaana lavialaisen Amalia Davidsdotter Sipilän (s. 15.11.1855 – k. 4.1.1938) kanssa juhannuksena 25.6.1871. Vihittyjen luettelossa todetaan, että ”Märkätaipalen Kalliokosken talonisäntä ja nuorimies Isak Johanpoika Mouhijärveltä ja Kiuralan Ollinpojan Arrendatorin tytär nuoripiika Amalia Davidintytär, vihki Ollinpojalla H.G. Finkenberg.”.

Isakin nuorin tytär Selma Amalia Vastamäki (os. Haikara) (s. 16.10.1899 – 28.7.1989) muisteli minulle kirjoittamassaan kirjeessä, miten hänen äitinsä kertoi, että ”siihen aikaan kun he seurustelivat, niin Iisakki aina kohteliaasti kohotti hattuaan ja sanoi päivää, kun muut samanikäiset vain jotain murahtivat.”. Toisaalta Isakin tyttären Emma Norrin (os. Haikara) (s. 4.11.1884 – 31.12.1955) suvussa kulkeneen perimätiedon mukaan Isak ”oli sopinut liitosta puhemiehen välityksellä morsiamen isän kanssa. Amalian mielipidettä ei kysytty. Tuleva aviopari oli siten ”tavannut toisensa ensimmäisen kerran, kun asiasta päätettiin ja Amaliallekin ilmoitettiin. Toinen tapaaminen oli silloin, kun Iisakki vei kihlat, ja kolmas, kun he astuivat kirkon ovesta vihittäviksi”.

Isak ja Amalia asettautuivat joksikin aikaa asumaan Kalliokosken taloon, missä heille syntyivät pojat Victor ja Johannes. Tuolloin Suodenniemi lukeutui Mouhijärven seurakuntaan, mistä johtunee se, että asikirjoissa myöhemmin Vihtorin synnyinpaikkana mainitiaan Mouhijärvi.

  1. Victor, myöhemmin Wihtori tai Vihtori (s. 19.8.1872 – k. 17.7.1952)
  2. Johannes (s. 24.12.1873 – k. 2.12.1927)

Isak ja Amalia eivät kuitenkaan asettautuneet pysyvästi Suodenniemelle, sillä Isak allekirjoitti 5.10.1875 kauppakirjan, jolla hän osti Haikaran talon Ikaalisten Luhalahden kylästä. Perhe pääsi muuttamaan mitä ilmeisimmin Haikaralle vasta muutamaa vuotta myöhemmin.

Maaseudun lainhuudatuskortistosta löytyvän viitetiedon perusteella on mahdollista havaita, että Isak omisti Kallioskosken talon vielä Ikaalisiin muuttamisen jälkeenkin, kunnes Kalliokosken talo huudatettiin Taavetti Ylimanniselle vuonna 1876. Ostajan virallinen nimi oli David Jacobsson Kyttä (s. 3.2.1818 – k. 18.8.1895). Hänen puolisonsa oli Serafia Wilhelmina Isacsdotter Yli-Manninen (s. 14.11.1826 – k. 11.4.1896). Miehen sukunimenä oli hänen vaimonsa sukunimi sen vuoksi, että he olivat saattaneet asua Ylimannisella ennen Kalliokoskelle muuttamista. Suodenniemen historiasta kertovassa edempänä mainitussa teoksessa (s. 418) on kerrottu, että 1870-luvulla vaihtui Kalliokosken omistajasuku. Ylimannisen perhe muutti Laviasta taloon ja vaihtoi nimensä Kalliokoskeksi. Kalliokoski siirtyi itse asiassa Amalian suvulle, koska David Jacobsson Kyttä ja Amalia olivat keskenään sukulaisia Amalian isän puolelta.

Kerron myöhemmin Isakin ja Amalian alkuvaiheista Ikaalisissa ennen kuin he käytännössä asettuivat Haikaran taloon Luhalahteen. Samalla kerron Amalian suvun vaiheista, joilla on liittymäpintaa Ikaalisiin.

Mainokset