Kaikkea hyvää vuodelle 2020!

Kaikkea hyvää uudelle vuodelle 2020 ja koko uudelle alkavalle vuosikymmenelle!

Tunnelmat eivät olleet aivan näin onnelliset 80 vuotta sitten, kun taivaalla paukkuivat muut kuin ilotulitusraketit.

Helsingin Sanomat 31.12.1939.

Äitini kotitalossa Ikaalisten Leutolan kylän Vähätalon talossa joulua oli juuri vietetty surullisissa tunnelmissa, sillä talon tulevaksi isännäksi suunniteltu Kalle Vähätalo (s. 20.9.1900 Ikaalinen) oli kuollut joulupäivänä 1939 Sakkolan pitäjän Keljan kylän ”Ikaalisten pataljoonan” taisteluissa 39-vuotiaana. Lisätietoa Sotapolku-matrikkelista, jonka tavoitteena on kerätä ensimmäistä kertaa mahdollisimman täydellinen luettelo kaikista viime sodissamme palvelleista.

Kalle Vähätalo. Valokuva: Valokuvaamo Ina Roos. Juuso Kalliokosken kokoelmat.

Liikekannallepanokortin ylimääräisiin kertausharjoituksiin saivat kaikki vuonna 1900 ja sen jälkeen syntyneet reserviläiset. Siten pataljoonan vanhimmat sotilaat olivat 39-vuotiaita ja nuorimmat 19-vuotiaita. (Lähde: Ojakoski, Arto. Joulu Keljassa 1939. Ikaalisten joulu 2019).

Kalle Vähätalon omaiset saivat Mannerheimin allekirjoittaman surunvalittelun. Juuso Kalliokosken kokoelmat.

Talvisodan alkaessa Tasavallan presidentti oli nimittänyt sotamarsalkka Mannerheimin Suomen puolustusvoimain ylipäälliköksi.

Suomen vapaussota: Valkoinen kenraali (Mannerheim). Postikortti: Taiteilija Aarno Karimo. Vapaussota sarjan kortti. Juuso Kalliokosken kokoelmat.

Neuvostoliiton hyökkäyksen tarkoituksena oli löydä Suomen armeija ja saattaa voimaan neuvostojärjestelmä Suomessa. Tätä toteuttamaan Neuvostoliitossa perustettiin vuonna 1918 sinne paenneista suomalaisista Suomen Kansanhallitus Otto Wille Kuusisen (s. 4.10.1861 – k. 17.5.1964)  johdolla (”Terijoen hallitus” eli ”Kuusisen hallitus”).

Otto Ville Kuusisen hallintopalatsi Äänislinnassa (Petroskoi). Valokuva: Juuso Kalliokosken kokoelmat.

Kuusisen opiskeluaikoina hänen luokkatoverinaan oli mm. Ikaalisista kotoisin oleva Edvard Gylling (s. 30.11.1881) joka toimi Neuvosto-Venäjällä ja Neuvostoliitossa Karjalan autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan (aluksi Karjalan työkansan kommuuni) kansankomissaarien neuvoston puheenjohtajana 1920–1935. Gylling menetti tehtävänsä jouduttuaan Stalinin epäsuosioon. Hänet siirrettiin aluksi Moskovaan Maailmantalouden instituutin tieteelliseksi työntekijäksi vuosiksi 1935–1937. Vuonna 1937 Gylling vangittiin ja seuraavana vuonna ammuttiin Moskovassa. (Lähde: www.itsenäisyys100.fi).

Edvard Gylling. Valokuva: Valokuvaamo Daniel Nyblin. Museovirasto. Historian kuvakokoelma.

Tämän rakennuksen edessä Ikaalisissa otettiin valokuva Edvard Gyllingin ja Fanny Achrénin kihlajaisissa Ikaalissa. Valokuva: Juuso Kalliokoski 2018. Juuso Kalliokosken kokoelmat.

 

Advertisement

Talvisodan käynnistymisestä 80 vuotta

Talvisota alkoi 80 vuotta sitten. Presidentti Sauli Niinistön mukaan ”Talvisodan muiston kunnioittaminen ei tarkoita samaa kuin sodan ihannointi”. ”Moni antoi henkensä ja terveytensä, jotta Suomi sai elää.”

Sotamuistot ovat vielä nykyäänkin monelle todellisuutta joko henkilökohtaisesti tai perheen ja suvun tapahtuminen kautta. Sodan seurauksena Luhalahdessa Haikarallakin oli Karjalan siirtolaisia. Samoin isoäitini Anna-Liisa Ylisen kotitalossa Helteen kylässä Pääjärvenperällä.

Valokuva sota-ajoilta (kuvan ottamisen tarkkaa ajankohtaa ei ole tiedossa). Juuso Kalliokosken kokoelmat.