Kaikkea hyvää uudelle vuodelle 2020 ja koko uudelle alkavalle vuosikymmenelle!

Tunnelmat eivät olleet aivan näin onnelliset 80 vuotta sitten, kun taivaalla paukkuivat muut kuin ilotulitusraketit.

HS 31.12.1939Helsingin Sanomat 31.12.1939.

Äitini kotitalossa Ikaalisten Leutolan kylän Vähätalon talossa joulua oli juuri vietetty surullisissa tunnelmissa, sillä talon tulevaksi isännäksi suunniteltu Kalle Vähätalo (s. 20.9.1900 Ikaalinen) oli kuollut joulupäivänä 1939 Sakkolan pitäjän Keljan kylän ”Ikaalisten pataljoonan” taisteluissa 39-vuotiaana. Lisätietoa Sotapolku-matrikkelista, jonka tavoitteena on kerätä ensimmäistä kertaa mahdollisimman täydellinen luettelo kaikista viime sodissamme palvelleista.

Vahatalo
Kalle Vähätalo. Valokuva: Valokuvaamo Ina Roos. Juuso Kalliokosken kokoelmat.

Liikekannallepanokortin ylimääräisiin kertausharjoituksiin saivat kaikki vuonna 1900 ja sen jälkeen syntyneet reserviläiset. Siten pataljoonan vanhimmat sotilaat olivat 39-vuotiaita ja nuorimmat 19-vuotiaita. (Lähde: Ojakoski, Arto. Joulu Keljassa 1939. Ikaalisten joulu 2019).

Kalle Iivar Vahatalo.jpg
Kalle Vähätalon omaiset saivat Mannerheimin allekirjoittaman surunvalittelun. Juuso Kalliokosken kokoelmat.

Talvisodan alkaessa Tasavallan presidentti oli nimittänyt sotamarsalkka Mannerheimin Suomen puolustusvoimain ylipäälliköksi.

Mannerheim
Suomen vapaussota: Valkoinen kenraali (Mannerheim). Postikortti: Taiteilija Aarno Karimo. Vapaussota sarjan kortti. Juuso Kalliokosken kokoelmat.

Neuvostoliiton hyökkäyksen tarkoituksena oli löydä Suomen armeija ja saattaa voimaan neuvostojärjestelmä Suomessa. Tätä toteuttamaan Neuvostoliitossa perustettiin vuonna 1918 sinne paenneista suomalaisista Suomen Kansanhallitus Otto Wille Kuusisen (s. 4.10.1861 – k. 17.5.1964)  johdolla (”Terijoen hallitus” eli ”Kuusisen hallitus”).

KuusinenOtto Ville Kuusisen hallintopalatsi Äänislinnassa (Petroskoi). Valokuva: Juuso Kalliokosken kokoelmat.

Kuusisen opiskeluaikoina hänen luokkatoverinaan oli mm. Ikaalisista kotoisin oleva Edvard Gylling (s. 30.11.1881) joka toimi Neuvosto-Venäjällä ja Neuvostoliitossa Karjalan autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan (aluksi Karjalan työkansan kommuuni) kansankomissaarien neuvoston puheenjohtajana 1920–1935. Gylling menetti tehtävänsä jouduttuaan Stalinin epäsuosioon. Hänet siirrettiin aluksi Moskovaan Maailmantalouden instituutin tieteelliseksi työntekijäksi vuosiksi 1935–1937. Vuonna 1937 Gylling vangittiin ja seuraavana vuonna ammuttiin Moskovassa. (Lähde: www.itsenäisyys100.fi).

Gylling.jpgEdvard Gylling. Valokuva: Valokuvaamo Daniel Nyblin. Museovirasto. Historian kuvakokoelma.

Vienola.JPGTämän rakennuksen edessä Ikaalisissa otettiin valokuva Edvard Gyllingin ja Fanny Achrénin kihlajaisissa Ikaalissa. Valokuva: Juuso Kalliokoski 2018. Juuso Kalliokosken kokoelmat.