luhalahden kansakoulu vuonna 1905
Vuonna 1901 valmistunut Luhalahden kansakoulun rakennus vuorattiin ja maalattiin vuonna 1905. 

Maaseutupolitiikan neuvoston (MANE) verkkosivuille mennessään lukija kohtaa ensimmäisenä kehotuksen: Maaseutu on erottamaton osa kansallista menestystä ja yhteiskuntaa. – Huomioidaan se päätöksenteossa. Maaseutupolitiikalla vaikutetaan siihen, että maaseutunäkökulma tulee paremmin huomioiduksi päätöksenteossa. Ikaalisssa maaseutunäkökulman esiintuominen on ajankohtaista juuri nyt etenkin Luhalahdessa. Siellä koetaan kyläkoulun olevan lopettamisuhan alla, koska Ikaalisten kaupungin sivistyslautakunta on ehdottanut kouluverkkoselvityksen tekemistä.

Luhalahtelaiset ovat aktivoituneet puolustamaaan kouluaan ja puhumaan sen puolesta. Luhalahden koulun säilyttämisen puolesta 15.1.2019 laaditun vetoomuksen voi allekirjoittaa täällä.

Kyläkouluilla ja muilla palveluilla on huomattava merkitys maaseudulla asumiseen. Maaseutupolitiikan 30-vuotisjuhlanumerossa “Maaseutuja tulevaisuudessa” todetaan, että asuminen hankaloituu, jos lähistöllä ei ole lainkaan palveluja. Palveluiden tai niiden puutteen vaikutukset näkyvät välillisesti. Palveluiden loitonnuttua asukkaat eivät tapaa toisiaan ja irtautuvat paikallisesta yhteisöstä. Koululaisten vanhemmat eivät enää tunne toisiaan koulujen siirryttyä isompiin yksiköihin, lapsia kuljetetaan iltaisin taajamien harrastuksiin, ja kauppa-asiat hoidetaan isoissa keskuksissa. Yhteisöllisyyden muuttuessa myös kylässä käymisen kulttuuri muuttuu: sitä ei enää tehdä sopimatta etukäteen. Maaseudun yhteisöllisyys on murroksen edessä, ja se heijastuu myös asumiskokemuksiin.

Luhalahden koulun alkutaipale

Nyt on ajankohtaista luoda katsausta siihen, miten Luhalahden koulun osalta on eri vaiheiden kautta tultu nykypäivään. Ennen koulun perustamista Luhalahteen vuonna 1886 vain 9 % Ikaalisten 10-16 -vuotiaista lapsista kävi kansakoulua ja vuonna 1891 enää 7,5 %.  Ikaalisten kirkonkylän koulu ja Osaran kartanon kartanon yhteydessä toiminut koulu eivät enää riittäneet laajan, väkirikkaan ja Kyrösjärven vesistön halkoman pitäjän tarpeisiin.

Ikaalisten kuntakokouksessa 28.3.1891 kunnallislautakunnan esimies Taavetti Kalli esitti kahden uuden kansakoulun perustamista Riitialaan ja Luhalahteen. Kuntakokous päätti yksimielisesti perustaa kansakoulut edellä mainittuihin kyliin. Senaatin päätös koulujen perustamisesta annettiin 22.6.1891.

Riitialan koulun toiminta lopetettiin vuoden 2015 alusta lähtien. Luhalahden koulu sen sijaan on saanut toimia perustamisestaan lähtien keskeytyksettä 128 vuoden ajan näihin päiviin asti. Luhalahden kansakoulun ensimmäiseen johtokuntaan tulivat mukaan Ikaalisissa vuosina 1890-1897 toiminut pastori Martin Gunnar Brander, talolliset Nikodemus Seppä Sipsiöstä, Isak Haikara Luhalahdesta, Aatami Pentti Isoröyhiöstä, Aatami Alanen Helteestä ja emännät Hilma Seppä Sipsiöstä ja Maria Pentti Isoröyhiöstä.

Koulun paikaksi ehdotettiin joko Helteen tai Huopion kylää. Aluksi johtokunta hankki koululle sopivat vuokrahuoneet. Johtokunnan piti myös huolehtia siitä, että koulu tulee kuntoon ja hakea valtionavustusta opettajan palkkaukseen ja ylipäänsä muutoinkin toimia niin, että koulu pääsee säännölliseen alkuun syksyllä hyvissä ajoin.

Opettaja koululle valittiin 1.8.1891. Opettajan vuosipalkaksi päätettiin maksaa valtiolta tulevan palkan lisäksi vapaa asunto, polttopuut ja valo, 6-7 kapanalaa peltoa perunamaaksi, laidun yhdelle lehmälle sekä lehmänruuan korvaukseksi oppilaiden sisäänkirjoitus- ja lukukausimaksut ja 200 markkaa rahapalkkaa, joka korotettiin kaksi vuotta kestäneen koeajan jälkeen 400 markkaan.

Koulu pääsi aloittamaan toimintansa syksyllä 1891 Luhalahden kylän Ala-Uparin talosta vuokratuissa tiloissa. Kouluun tuli ensimmäisenä syksynä 44 oppilasta, joista poikia oli 21 ja tyttöjä 23. Sisäänkirjautuessaan oppilaiden piti maksaa yhden markan suuruinen maksu ja sen jälkeen kultakin lukaudelta sama summa lukukausimaksua. Oppilaiden vanhempien, talollisesten ja muiden varakkaiden henkilöiden sekä sellaisten torpparien, joilla on metsänkäyttöoikeus, piti toimittaa kunakin lukukauteena koulun lämmittämistä varten 1/3 syltä halkoja kutakin oppilasta kohden tai enemmän sen mukaan mitä tarvittiin. Johtokunnalla oli mahdollisuus vapauttaa köyhempiä oppilaita maksuista osittain tai kokonaan.

Ensimmäinen opettaja oli Jyväskylän opettajaseminaarista vuonna 1888 valmistunut Adam Konstantin Brandthill (myöhemmin Palomäki). Opettaja Branthill oli syntynyt 4.11.1866 Messukylässä ja saapui Luhalahteen Muolaasta Karjalankannakselta. Hän asui Luhalahdessa Ala-Uparin talossa Kuopiosta kotoisin olevan vaimonsa
Lovisan ja heille Luhalahdessa syntyneen tyttären Anna Gertrudin kanssa. Opettaja Brandthill siirtyi Luhalahdesta Itä-Suomeen Jäppilän kuntaan ja toimien Mikkelissä Lähemäen kansakoulun rehtorina vuosina 1903-1930.

Terhi Nallimaa-Luodon (2000, 205) mukaan opettaja Brandthill viihtyi Luhalahdessa neljä vuotta. Toisaalta hän saattoi viipyä hieman pidempääkin aina vuoteen 1896 saaakka sillä Ikaalisten rippikirjassa 1891-1900 on merkintä, jonka mukaan vuonna 1896 Luhalahteen tuli Helsingistä uusi kansakoulunopettaja, ylioppilas Karl Aksel Wiberg (s. 26.7.1873). Opettaja Wiberg asui Ala-Uparilla vaimonsa Jenny Irene Juveniuksen kanssa.  He avioituivat Ikaalisissa samana vuonna.

Jenny Irene oli Ikaalisten kauppalan voudin tytär. Luhalahdessa heille syntyivät pojat Aarne Torsten Kalervo ja Sune Harald Alarik, joka kastettiin Längelmäellä. Opettaja Wiberg oli anonut syyskuussa 1897 oikeutta 400 markan suuruiseen palkkaan. Kunta ei kuitenkaan vielä myöntänyt kyseistä palkkaa, vaikka Wiberg olikin hakukelpoinen, sillä hän ei ollut vielä saanut virkavahvistuskirjaa. Opettaja Wiberg muutti Luhalahdesta Tuusulaan vuonna 1899.

Kolmas kansakouluopettaja Abel Laurinpoika Jäntti (s. 4.11.1869) saapui vuonna 1898 Luhalahteen Vesannolta. Hän avioitui vuonna 1899 Janakkalasta kotoisin olevan Hilja Lovisa Brusilan kanssa. Luhalahdessa heille syntyi tytär Meeri KerttuHeillä oli apunaan Vesannolta tullut piika Hilda Sofia Gabrielintytär Niskanen, joka muutti takaisin Vesannolle vuonna 1904. Hänen sijaansa Luhalahteen tuli Hausjärveltä niinikään Vesannolla syntynyt Edith Lydia Hänninen.

Opettaja Jäntti viihtyi Luhalahdessa muita pidempään ainakin vuoden 1906 loppupuolelle saakka, jolloin hän muutti perheineen Ruovedelle. Ikaalisten rippikirjan mukaan hän oli siirtynyt vuonna 1901 perheineen asumaan Luhalahden Köntin taloon, missä ilmeisesti oli paremmmaat asuinolosuhteet, jotka edesauttoivat viihtymistä Luhalahden kylässä. Köntillä perheeseen syntyi vuonna 1902 poika Matti Tapio.

Asunto-olot olivat nähtävästi olleet Ala-Uparilla epätyydyttävät, koska opettajat olivat tähän saakka vaihtuneet muutaman vuoden välein. Opettaja Jäntin piika muutti takaisin Vesannolle jo alkuvuodesta 1906. Opettaja Jäntin asuinolot paranivat myöhemmin edelleen sillä Ikaalisten kuntakokouksessa 26.3.1898 päätettiin 141 äänen enemmistöllä rakentaa Luhalahden koululle oma talo, johon kuului opettajan asuinhuoneisto. Opettaja Jäntin ehdotuksen mukaisesti  kuntakokouksessa päätettiin 21.11.1898 palkata koulullle myös apuopettajatar oppilasmäärän nousun vuoksi.

Vihdoinkin oli tultu siihen, että koulu tarvitsee oman talon. Talolliset Isak Haikara, Adam Pentti, Juho Ylioja ja Taavetti Kalli sekä opettaja Aatu Okko valittiin 28.12.1898 tarkastelemaan, mistä koululle saisi tonttimaan. Mainittu toimikunta toi vuoden 1899 kuntakokoukseen ehdotuksen koulun paikasta. Sen mukaan päätettiin, että ellei Ala-Uparin taloa osteta kunnalle, että sen talon paikka saataisiin koulutontiksi, niin ostetaan Yliuparilta Haikaran talon rajalta 4,514 m2 suuruinen alue palstatilaksi 300 markan hinnasta ja 30 markan vuosivuokralla. Lisäksi samassa kaupassa saisi opettaja ilman eri maksua oikeuden käyttää yhtä lehmää kesäisin Yliuparin talon karjan kanssa. Kunnan puolesta kaupasta päättämään valittiin Kaarlo Sprafvén.

Asiaa puitiin lisää kuntakokouksessa. Silloin valittiin piiristusten, rakennusaineiden ilmaiseksi saantia kruunun metsästä, menoarvion, talon ostamista ynnä muiden hommaamista varten toimikunta, johon tulivat opettaja Abel Jäntti, pastori Matti Eliel Castrén, talolliset Taavetti Seppä, Adam Pentti ja Juho Ylioja. Pastori Castrén oli tullut Ikaalisiin vuonna 1898.  Hänen edeltäjänsä pastori Brander oli lähtenyt pois vuonna 1897. Toimikunnan tehtävänä oli huolehtia siitä, että koulu pääsee alkamaan työnsä kaksoiskouluna omassa talossaan kahden vuoden kuluttua.

Toimikunta laati ehdotuksen lokakuussa 1899 pidetylle kuntakokoukselle, että ostetaisiin Yli-Uparin talo, joka olisi saatavissa 14 500 markan kauppahinnasta. Toimikunta oli jo valmistanut pohjapiirustuksen, jonka mukaan talon voisi muuttaa kouluksi. Talon maasta voisi erottaa 2,5 tynnyrinalaa (yksi tynnyrinala vastasi noin 0,49 hehtaaria eli 4 940 m²) koulutontiksi ja muu sopisi jakaa kuuteen palstaan, joista voisi kunkin myydä noin 2 000 markalla. Kuntakokous piti kauppaa edullisena, mikäli palstat saataisiin myytyä. Lopulta kuntakokouksessa enemmistö pelkäsi, että koko talo jää kunnan käteen ja niin ollen kaupanteosta luovuttiin.

Samalla hylätiin ehdotus tontinpaikaksi. Sen sijaan koulun uudeksi paikaksi ehdottiin nyt Yli-Uparin luoteispuolella olevaa peltoa tai Köntin taloon kuuluvaa mäkeä Yli-Uparin alaisuudessa olevan Forsin torpan vierestä. Yli-Uparin omistaja ei luvannut antaa tonttia, joten toimikunnan oli määrä tehdä Köntin talon kanssa palstakauppa. Tonttimaata tarvittin yhden hehtaarin ala ja lisäksi tien ala maantieltä koululle sekä kuusi kapanalaa perunamaata. Kapanala on vanha pinta-alayksikkö eli sellainen pinta-ala, johon saattoi kylvää kapallisella siemeniä (154 m²). Lisäksi piti sopia lehmänlaitumesta. Koulun piiristukset, menoarvio ja tontin kauppakirja hyväksyttiin kuntakokouskessa 19.1.1900.  Koulu valmistui syksyllä 1901 ja se vuorattiin ja maalattiin ulkoa kesällä 1905.

luhalahden koulu ennen 1905Luhalahden kansakoulu ennen vuotta 1905. Lähde: Piirteitä Ikaalisten kunnan kunnallisesta elämästä (1916).

Luhalahden kansankoulun ensimmäisten oppilaiden joukossa oli isoisäni isoisän Isak Haikaran useampia lapsia. Isak Haikaran täyttäessä 70 vuotta kirjoitettiin Ikaalinen lehdessä 20.2.1914 seuraavasti: Pitkän elämänsä aikana ja saamatta mitään koulusiwistystä on hän (Isak Haikara) kuitenkin hankkinut itselleen tietoja kaikilta elämän aloilta, ja hawainnut, ettei opi ojaan kaada eikä tieto tieltä työnnä. Hän on niitä harwoja Ikaalisten isäntämiehiä, joka on koettanut hankkia lapsilleen tietopuolista sivistystä.

emm haikara nuorena
Emma Haikara (s. 1884 – k. 1955). Kuva: Juuso Kalliokosken kokoelma.

Isakin tytär Emma Haikara oli kirjoittaunut oppilaaksi 1.10.1894 opiskellen kahdeksan lukukauden ajan. Emma Haikara sai päästötodistuksen Ikaalisten pitäjän Luhalahden kylän ylemmästä kansakoulusta 28.5.1898. Päästötodistuksen ovat allekirjoittaneet Koulun Johtaja K.A.F Wiberg ja Johtokunnan Esimies E Strömmer. Kyseessä oli Ikaalisten apteekkiin oikeuden saanut Sven Evert Strömmer (1856-1921). 

Nallimaa-Luodon (2000, 220) mukaan kansakoulun käyneillä oli mahdollisuus pyrkiä kansakoulunopettajaseminaareihin, jollaisia perustettiin vuonna 1890 Hämeelinnaan ja myöhemmin muihin kaupunkeihin. Hämeenlinnan seminaarin kävivät Ikaalisista Emma Haikara ja hänen vanhempi sisarensa Amanda Haikara (s. 1879 – k. 1961). Emma Haikara hakeutui seminaariin vuonna 1900 ja Amanda Haikara aiemmin vuonna 1895

emma haikaran koulutodistus
Emma Haikaran päästötodistus Luhalahden kansakoulusta vuodelta 1894.

Ikaalisten rippikirjan 1901-1910 merkinnöistä päätellen Luhalahdessa ei olisi ollut opettajaa vuoden 1907 alusta alkaen vuoteen 1909 saakka. Varmastikin koulussa oli tuolloin seuraava opettaja tai merkinnöissä on jokin virhe. Köntille on nimittäin merkitty asukkaaksi 26.2.1909 Teiskosta tullut uusi kansankoulunopettaja Kaarle Rupert Matinpoika Hankala (s. 27.3.1879). Hänet tunnettiin paikkakunnalla ja tunnistetaan edelleenkin  parhaiten nimellä Kalle Pertti Hankala eli K.P. Hankala. Hän avioitui Messukylästä kotoisin olevan kansakoulun opettajatar Aina Lydia Mattilan kanssa 30.6.1910. Pariskunta tunnetaan yhtenä pitkäaikaisimpina Luhalahden koulun opettajina. Ikaalisten kaupungin sivuilla olevan tiedon (20.1.2019) mukaan Kalle Hankala toimi opettajana vuosina 1906-1946 ja Aino Hankala vuosina 1907-1947. Molemmat siis toimivat opettajina samassa koulussa peräti 40 vuotta viihtyen Luhahdessa huomattavasti paremmin kuin edeltäjänsä.

Luhalahden kansakoulun 25-vuotisjuhla vuonna 1916

Syyskuun 30. päivänä vuonna 1916 vietettiin Luhalahden kansakoulun 25-vuotisjuhlaa. Puhujina ja esiintyjinä tilaisuudessa olivat Ikaalisissa vuosina 1904-1918 toiminut pastori Fredrik Julius Vuorio (entinen Fredriksson), opettajat Kalle ja Aino Hankala, oppilas Tyyne Jokinen, herastuomari Isak Haikara ja Ikaalisten Kurjen kansakuolun opettaja Anton Kallioniemi. Koulun ensimmäinen opettaja Adam Konstantin Palomäki (entinen Brandthill) oli kutsuttu juhlaan, mutta hän oli estynyt ja lähetti Luhalahden koululle onnittelukirjelmän. Koulun johtaja Kalle Hankala piti esitelmän koulun vaiheisiin perustamisesta 1891 aina vuoden 1916 juhlaan saakka. Entiset oppilaat olivat kirjoittaneet myös joukon muistelmiaan kouluajoilta lisäten “juhlan runsasta ja arvokasta tunnelmaa”.

Luhalahden kansakoulun perustamispuuhissa ja useat vuodet kansakoulun johtokunnan puheenjohtajana toiminut herastuomari Isak Haikara “vanhan kokeneen vakavuudella kertoi, millaisessa kunnossa kouluhuoneet olivat viisikolmatta vuotta takaperin ja miten ensimmäisen opettajan tullessa ei ollut edes hänelle kattoa päänpäälle, puhumattamaan luokasta, kalustosta ja opetusvälineistä. Mutta tuohuta koetettiin ja vähitellen olot tulivat siedettäviksi ja 10 vuoden kuluttua saattoi koulu siirtyä oman kurkihirren alle kauniiseen katokseen. Tällä ajalla on vakavaa ja hedelmällistä työtä koulussa tehty. Muistelmansa hän lopetti sanoihin; “Tähän asti on Herra meitä auttanut”, “ja hänellä kasvot kirkastui”.

ikaalisten kuntakokous
Ikaalisten kunnan kuntakokouksen pöytäkirjat 1914-1917. Ikaalisten kaupungin arkisto. Kuva: Juuso Kalliokoski

Opettaja Anton Kallioniemi puhui juhlassa kansakoulujen merkityksestä ja mitä niillä voidaan vielä saavuttaa. Anton Kallioniemi oli Luhalahden koulun 25-vuotisjuhlaan aikaan parhaillaan laatimassa Ikaalisten kunnan tilaamaa teosta Piirteitä Ikaalisten kunnan kunnallisesta elämästä ja kenties hankki juhlassa vielä lisätietoja Luhalahden kansakoulua koskevaan tekstiinsä. Teos ilmestyi vuonna 1916, mutta vasta kyseisen vuoden loppupuolella. Ikaalisten kuntakokous nimittäin päätti 28.12.1916 (23 §.) ottaa 3000 markan suuruisen lainan ja maksaa sillä kirjanpainon laskun.

Ikaalisten kuntakokouksen pöytäkirjat on kirjoitettu melko niukkasanaisesti, joten Anton Kallioniemi ei voinut niistä saada kaikkia yksityskohtia kertomukseen Luhalahden koulun vaiheista. Tietoja on pitänyt myös hankkia muulla tavoin, kuten osallistumalla koulun 25-vuotisjuhlaan. Mielenkiintoista on, miten Piirteitä Ikaalisten kunnan kunnallisesta elämästä kertovassa teoksessa aivan Luhalahden koulua koskevan tekstin lopussa Anton Kallioniemi huomattaa, että kunta olisi lopulta hyötynyt Yliuparin talon talon hankkimisesta myöhempien myyntien mukaan 60 000 markkaa.

Yli-Uparin silloiset omistajat Nikodemus Valerianus Nikodemuksenpoika ja Hilma Yliupari myivät talonsa Juho Leponiemelle 2.6.1903 tehdyllä kauppakirjalla 16 000 markan kauppahintaan. Juho Leponiemi myi 9.8.1907 allekirjoitetulla kauppakirjalla Yli-Uparin talon seuraavalla omistajalle 60 000 markalla tehden muutamassa vuodessa voittoa 43 900 markkaa. Ei ihme, että hänet muistetaan Luhalahdessa kulkevissa tarinoissa vielä tänäkin päivänä (vuonna 2019!) nimellä “rikas Leponiemi”.

Mainittakoon tässä yhtedessä, että Anton Kallioniemen puolison Enna Soution sisaresta Ainosta tuli myöhemmin Yli-Uparin emäntä. Anton Kallioniemi ei tosin tätä koskaan saanut tietää, sillä hän koki kohtalonsa vuonna 1918.

Luhalahden kansakoulu laajentui

Luhalahden kansakoulun koulun tilat eivät kuitenkaan riittäneet sen jälkeen kun kansakouluun tuli myös alakoulu. Alakoulu toimi vuokratiloissa vuodesta 1924 lukien. Isäni Tapani Kalliokosken (s. 1948) mukaan koulua olisi pidetty jossain vaiheessa myös Luhalahden ruokoushuoneella, nykyisellä Luhalahden kirkolla, joka valmistui vuonna 1934. Ruokoushuoneen suunnitteli Sven Evert Strömmerin poika Bertel Strömmer.

Isoisäni Paavo Edvin Haikara (myöhemmin Kalliokoski) aloitti koulunkäynnin 24.8.1926 ja sai päästötodistuksen 23.5.1930. Tämän jälkeen hän osallistui jatko-opetukseen 23.5.1930-19.12.1931. Isoäitini Anna-Liisa Ylinen puolestaan aloitti koulunkäynnin 18.8.1931 ja sai päästötodistuksen 22.5.1935.  Molempien opettajina oli Hankalan opettajapariskunta. Oppilaat toimivat vuoroin koulun järjestäjinä. Isoäitini muisteli, miten hän järjestäjänä olleessaan lähti kouluun aikaisin aamulla kantamaan polttopuita ja lämmittämään koulusalia. Koululaiset osallistuivat myös Hankaloiden puutarhanhoitoon ja kasvimaan kitkemiseen. Hankala pesetytti myös autoaan oppilailla.

Tapani Kalliokoski itse aloitti koulunkäynnin 6-vuotiaana vuonna 1954. Luhalahden alakoulu toimi tuolloin vielä Luhalahden Köntin talossa. Tämän jälkeen koulun toiminta Köntillä päättyi.

tapani kalliokoski koulussa 1Luhalahden koulun 2. luokan oppilaat vuonna 1955 Köntin talossa. Taustalla seisoo opettajana vuosina 1927-1967 toiminut Aili Seppä. Kuva: Tapani Kalliokosken kokoelmat.

Vuonna 1956 kaikki oppilaat olivat jo samassa rakennuksessa, jota kesän kuluessa oli korjattu. Samaan aikaan korjaustöiden kanssa oli aloitettu lisärakennuksen rakennustyöt. Uudet opetustilat otettiin käyttöön vuonna 1957.

tapani kalliokoski koulussa 2
Luhalahden koulun oppilaita uusissa tiloissa. Taustalla opettaja Tapio Köntti, joka toimi opettajana vuosina 1952-1953 ja 1957-1989. Kuva: Tapani Kalliokosken kokoelmat.

Myös minä kävin koulua Luhalahdessa. Silloin opettajina työskentelivät Outi Borgenström ja Tapio Köntti sekä englannin kielen opettajana Anja Köntti. Välillä tuuraajana oli opettaja Sinikka Lahdenperä, joka työskenteli Luhahden koulun opettajana vuosina 1950-1981. Oman suvun näkökulmasta katsoen Haikaran talosta neljä sukupolvea sai käydä koulua Luhalahden kylässä – toivotaan, että kyläkoulu saa jatkaa toimintaansa myös tulevaisuudessa.

Lähteet: 

Kallioniemi, Anton. 1916. Piirteitä Ikaalisten kunnan kunnallisesta elämästä. Ikaalisten kunta. Tampere: Tampereen Kansalliskirjapaino.

Kirkkokedolle Jumalan sanaa kuulemaan. Luhalahden kirkko 1934-2014. 2014. Ikaalisten seurakunta. Keuruu: Digipaino Keuruskopio Oy.

Koskelo, Jaakko & Lammi, Leo (toim.). 1991. Kyliltä kerrottua. Ikaalisten kyläkirja. Ikaalinen seuran julkaisuja. Ikaalinen: Ikaalisten Kirjapaino Oy.

Nallimaa-Luoto, Terhi. 2007. Ikaalisten emäpitäjän historia IV. Nälkämaasta kylpyläkaupungiksi 1853-2000. Ikaalisten kaupunki. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.

Syrjä, Urpo. 1973. J.H. Tuhkanen ja hänen seminaarinsa. Forssa: Forssan Kirjapaino Oy.

Muut aineistot: 

Ikaalisten kunnan kuntakokouksen pöytäkirjoja. Ikaalisten kaupungin arkisto.

Juuso Kalliokosken kokoelmat: asiakirja- ja muuta kirjallista aineistoa sekä haastattelujen avulla saatua tietoa.

Muihin käytettyihin lähteisiin on viitattu tekstissä erikseen. Sähköisiin aineistoihin suorat linkit tekstissä.